I guess that's just the price I've got to pay

Haluisin et asiat ois ees jotenki sinne päi miten ne oli ennen. Miks ei meillä enää oo aikaa? Haluaisin vaan nyt olla sun kanssa. Ja muutenki, paljon enemmän.
Ei täs muuta.
Hei.

I can wait forever

Jos haluaisit, seisoisin tässä, ja odottaisin vain sinua. Juuri niin kauan kuin olisi tarpeen. Olisi kyse sitten muutamasta sekunnista, tai kuudestakymmenestäkahdesta vuodesta, odottaisin silti. En minä lähtisi pois, en ilman sinua. Jos vain vielä lupaisit tulla takaisin, joskus. Odottaisin, ikuisesti. En ikinä lakkaisi rakastamasta sinua, en koskaan.

-.-

Tänää on sit tullu  käytyä vähä siellä sun täällä, esim. amiksel, merkkaril, hutskil, teeriniemel, nummel, kapes... Ja varmaa jossai muualki mitä en ees muista.
Huomenna olis hissan koe, koulu loppuu sit 10:30. 

Ei sun tarvii sietää mua. Ei kattoa mun naamaa, kuunnella mitä mä puhun, jos se häiritsee sua niin kovaa. Jos teen asioita eritavalla, kun sun mielestä pitäis, ei sun tarvi kuitenkaan kommentoida ihan joka asiaan. Oman mielipiteensä esittäminen on tottakai sallittua, mutta jotain rajaa siihenki. Mä en koskaan pakottanu sua olemaan mun kanssa, mun lähellä, puhumaan mulle, kysymään multa mitä kuuluu. Sä teit kaiken ihan omavalintaisesti. Jos sä kadut muhun tutustumista, niin se ei oo mun ongelma. Sä siinä oot tehny sitte suuren virheen, en minä. Jokatapauksessa se olit sinä, joka halus alunperin tutustua muhun, enkä minä suhun.

Ajeltihi

Jooop. Oltii tos Jannen kans tnä vähä ajelees, varmaa joku parisen tuntia tai jotai. Ei ollu oikee mitää määränpäätä, mut siinäpähä vaa mentii jossai :D
ja sit käytii Prisman mäkissäki♥nomnomnom.

Nyt vaan jumitan täs koneella, ja kuuntelen kaikkia ihmebiisejä. :D
vois pia lähtee pyöräilee jonneki, en kyl tosiaa tiedä minne, mut jonneki :D ja vähä kuvailemaa tätä kaunista luontoa (y)

No eipä täs muuta sitte :D

Over my head

mikset sä ole onnellinen,
mikset sä koskaan hymyile?

koska tuuli loppuu
eikai sitä kukaan jaksa ikuisesti puhallella?

miksi puut kasvavat,
miksi ne kuolevat?

miksi osaamme kirjoittaa lähes kaikki,
mutta harva osaa piirtää?

tuli vaa mielee, ku joskus mun pikkuveli kyseli tommosia multa. jotenki söpöjä kysymyksiä :3

Rakastetaan samoin tavoin

Sä et koskaan luvannut
että musta tulisi onnellinen
ehkä et itsekään tiennyt
minkälainen voima sulla on sisälläsi

saat mut lentämään
kauemmas kuin osasin aavistaa
saat mut hymyilemään
opetit mulle parhaan tavan nauraa

et kierrätä mua ympyrää
et pelaa mun kanssa
et satuta hetkillä
jolloin olen maassa

annat voimani takaisin
kun kadotan ne jonnekin
suutelet minua
vaikka olenkin vaipunut jo uniini

kuule mun kiuskaukseni
kuule mun huuto
ymmärrät varmasti
miltä musta tuntuu

toivon,
että säkin tunnet samoin
älä lähde rakas koskaan
rakastetaan samoin tavoin

(itse kirjoitettu)

Yritän ottaa kii jostai, mut en havaitse kun mustaa savua

se on surullist
kattoo ku pieni tyttö
vuodattaa kyyneleitään
niin kauniita
pitkin poskiaan

se tuntuu pahalta
tuntea se lämpö
kun tietää että pian sen kadottaa
eikä sitä saa takasin enää koskaan
ei koskaan

ottaa voimille
yrittää nousta täältä jo seittemättätoista vuotta
kukaan ei sais jäädä makamaan maahan
mutta mulle kävi niin
niinkuin sullekin kävi
jo monesti

Smack that

Huomenta.
Joo heräsin tnä klo 7, ja sitte tulin himaa hakee mun penaalii ja muuta. Sit tajusin et ei mul tänää mitää koetta ookkaa (nyt alko koeviikko). Joten heräsin vähänniinku turhaa. Seuraava koe vasta maanantaina. Noo on täs ainaki monta vapaapäivää♥
Mutta, mitäs sitä nyt sit tänää tekis? :D
ainaki vois tos tunnin pääst lähettää Jannelle viestii, et jos kävisin niil ennenku se menee kouluu, ku unohdin hienosti filsat sinne.
Must tuntuu et kaikki menee tänää jotenki sillai niinku ei pitäs mennä. : D

Nyt vaa popitan tääl jotai vanhoja kivoja biisejä, eikä tietenkää väsytä yhtää, vaik kello on nyt vast 8:16.
o__o

Iso kysymysmerkki ja sitä rataa

Okei.
Mua jäi vaivaa yks juttu. Yhen ihmisen blogiteksti.
Miks mä edes haluan tietää? Kyllä, just siks, että heräs pieni epäilys et se vois olla musta. Sen takia, että mulla on samanlaisia ajatuksia tätä yhtä ihmistä kohtaan. Ja kyllä mä toivonki, että se olis kirjottanu sen musta. Ihan vaan kaiken takia.

Somebody.

Luin tossa yhden ihmisen blogia...

Tai luin aika monenki, mutta ajattelin nyt vaan puhua just tästä yhdestä.

Luin aika pitkälle, pääsin viime syksyn postauksiin. Se yksi kirjoitus, jonka olin jo unohtanut. Sillä oli joskus mulle väliä, ja on sillä nyt taas, kun palautin sen mieleeni.

Mä vaan usein mietin, et oonko mä kohdellu sua joskus liian huonosti. Tiedän, että mä oon tehny varmasti tosi usein sulle pahan olon. En ehkä ihan yksinäni, mutta silti tosi useasti sulla on ollu jonkun muhun liittyvän asian takia paha olla. Enkä mä olis koskaan halunnu sulle sellasta.

Mä en varmasti koskaan tuu pyytämään sulta anteeks. En tiedä miks. Tuntuu vaan että se olis jotenki...sopimatonta? Se ei ehkä oo oikea sana, en vaan osaa kuvailla sitä. Se ei siltikään tarkoita, etten mä olis pahoillani.

Mä oon aina välittäny susta. En tiedä oonko mä oikeasti koskaan näyttäny sitä sulle. En varmaa ole. Enkä mä tiedä osaanko mä sitä tulevaisuudessakaan koskaan näyttää. En ehkä. Silti oot ollu mulle tärkee siitä lähtien kun se yks ilta puhuttiin vähän syvemmin kaikkia asioita... Ja siitä on jo aikaa, yli vuosi.

Jotenki musta vaan tuntuu niin pahalta taas kerran sun puolesta, vaikka ne asiat on jo vanhentuineita, eikä niillä varmasti oo enää mitään väliä. Joskus musta vaan tuntuu, että oltaispa me kunnon ystäviä. Joskus mä toivon niin. Tai mä toivon oikeastaan useinki niin....

Ääh entiedä, sekavaa tekstiä...

Mä meen, meen, meen minne mä lystään

Voi ettäää mikä fiilis.
Youtubes vaa selailin kaikkee biisei ja videoita. Yhtäkkiä päädyin tiettyihi biiseihi. Tuli kauhee angsti. Ne kaikki, miks edes kuuntelin niitä? En tiedä. Niistä tulee vaan mieleen kevät 2010. Nyt masentaa, eikä tunnu hyvältä, ei ollenkaa.

kyllä sua rakastetaan,
jos ei täällä nii maailman toisel puolel
kyllä sut huolitaan
jos ei tänään nii varmasti huomen
kun sä oot siellä suuren montun pohjalla
pian joku tulee sulle tikkaita tuomaan
jos oot liian väsyny etkä jaksa niitä nousta
kyllä se kapuaa alas ja auttaa sua nousemaa
älä ajattele pahoja se vaan lannistaa
yritä hymyillä vaikka kuinka tuntuis pahalta
mä lupaan, huomenna taas aurinko paistaa
jos ei sitä näy, nii se on vaan vähän aikaa piilossa
kunha jaksat odottaa, niin se tulee taas
esiin sulle valoa antamaan

juu tämmöst, kirjotin ton tänään koulus vihkoo...

ei muuta.

~

soi mun päässä
huutaa sanojaan
yrittää saada mut ymmärtämään
et mä en oo ainoo jota koetellaan

Tosiasiota elämästä

en vaihda rikkaruohoja ruusuihin, en rikkinäisiä housuja ehjiin
en halua kultaa -vain kolikoita joilla maksaa velkani
en tarvitse kartanoa -vain mökin missä nukkua yöni
en nauti sadoista kavereista -vaan todellisista ystävistäni
en unelmoi seksistä monien kanssa -tarvitsen vain yhden miehen rinnalleni
tarvitsen vain muutaman - jotka minua tosissaan rakastaisi

Älä vaihda suuntaa

älä vaihda suuntaa
paras mennä mihin tuuli kuljettaa
jos on tyyntä, kulje omilla jaloilla
jos ne ei kanna,
odota,
että joku tulee ja jatkaa sun kanssa

et oo koskaan yksin
etkä oo koskaan ollutkaan
et vaan osaa katsoa
nähdä kaikkia sun ympärilläsi
et osaa arvostaa enää ystäviäsi
koska sydämesi ei enää näe rakkautta
joku sen silloin rikkoi liian moniksi palasiksi

Aika kului ja me muututtiin

joskus toivon kaiken olevan
niinkuin vähän aikaa sitten

joskus toivon sun tulevan
vielä mua vastaan hymyillen

joskus toivon kuulevani taas ne sanat
jotka paljastivat ikäväsi,
kun minä olin pienen hetkenkin poissa luotasi.

joskus toivon sinun
vielä kerran kertovan
ne sanat mitä silloin joskus uskalsit ääneen sanoa.

Sun mielestä...

...mulla ei oo koskaan ollu elämää.
Eikä mulla ole nytkään.
Mulla ei tuu koskaan olemaa edes.
En mä osaa elää.

Sun mielestä mulla ei koskaan oo ollu mitään.
Sun mielestä mä en oo koskaan saavuttanu enkä tehny mitään.
Sä et vaan tiedä mistään mitää,
koska mä en kerro sulle asioista.
Luulet, että oon täys homeperse,
joka ei oo nähny tippaakaa maailmaa eikä elämää.
Luulet, että mä en oo koskaan kokenu yhtään mitään,
ja että mulla ei olis muistoja mille itkeä ja nauraa.
Luulet, että oon aina pyöriny pienessä paikassa,
enkä tehny mitään pahaa, mitään kiellettyä,
mitään pelottavaa, etten olis koskaan pitäny hauskaa,
pistäny elämääni täysin sekaisin, tehnyt asioita joita ei olisi saanut,
sekoillut, kokenut suuria vastamäkiä rakkaudessa,
sekaantunut ihmisiin joihin ei olisi saanut,
tai sekaantunut ihmisiin, ja seuraavana päivänä katunut kaikkea.
Sun mielestä oon jotain niin olematonta,
ettei mulla ole enää edes väliä.
Sun mielestä oon vaan ikuisesti tyhmä lapsi,
joka ei tajua elämästä mitään,
joka ei uskalla tehdä yhtään mitään,
joka ei uskalla kokea uusia asioita,
joka ei osaa elää.

Ja mun mielestä,
sä oot vaan niin helvetin väärässä.